Toukokuun toinen sunnuntai on vakiintunut äitienpäiväksi. Minulle tämän vuoden äitienpäivä on ensimmäinen äitinä ja odotan sitä kovasti. Moni ei kuitenkaan tiedä, että samana viikonloppuna, vain päivää ennen äitienpäivää, vietetään lapsettomien lauantaita.
Äitienpäivä on varmasti yksi raskaimmista päivistä lapsettomuudesta kärsivälle. Lapsettomien lauantai on hyvä muistutus meistä jokaiselle, että äitiys ja isyys eivät ole itsestäänselviä asioita. Jokainen lapsi on ihme. Nykytutkimusten valossa joka viides suomalaispari kokee tahatonta lapsettomuutta jossain vaiheessa.
Mielestäni koskaan ei ole sopivaa kysellä, koska pariskunta aikoo hankkia lapsia. Ei edes parilta, jolla on jo lapsia. Etenkin vanhemmalla sukupolvella utelu on todella yleistä. Toisille lapsettomuus on vapaaehtoista, mutta toisille lapsi on hyvin toivottu ja yritetty, mutta raskaus ei syystä tai toisesta onnistu. Kaikenlainen utelu, vihjailu ja kiusoittelu lapsista voi tahattomasti lapsettomilla repiä auki syviä haavoja, koska taustalla voi olla esimerkiksi vuosien kamppailua keskenmenojen yms. kanssa. Pointti on siinä, että koskaan ei voi tietää toisten taustoja, eikä ne meille muille edes kuulu. Kaikenlaisen utelun ja vihjailun sijaan kannattaa tyytyä siihen, että lapsettomat pariskunnat voivat halutessaan avata taustoja, mutta velvollisuutta heillä ei siihen ole.
Olen etuoikeutetussa asemassa, sillä en ole itse kärsinyt lapsettomuudesta, mutta tunnen useita pareja, joilla tilanne on toinen. Olen todella kiitollinen jokaisesta päivästä, kun saan olla tuon mahtavan minin äiti ja toivon jarrusukkia kaikille siinä tilanteessa oleville.
xo
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti